41 minutes
Some articles contain affiliate links (marked with an asterisk *). If you click on these links and purchase products, we will receive a small commission at no extra cost to you. Your support helps to keep this site running and to continue creating useful content. Thank you for your support!
Länsimaisena naisena muslimimaassa laitoin iloisesti päähäni tarjotun hijabin niin, että jos käänsin katseeni maahan, pystyin säästymään liialta huomiolta. Imaamin tytär nyökkäsi ystävällisesti ja johdatti minut moskeijan naisten puolelle. Se alkoi heti, kun olimme istuutuneet. Olen aina tuntenut vetoa naisiin, mutta tiesin myös, että tällaisessa maassa se oli kielletty hedelmä. En olisi ikinä voinut kuvitella, että voisin syttyä kenenkään käsistä niin paljon. Mutta ne olivat niin hurmaavat! Niin sileät ja kauniit. Pienet ja viehättävät. Oikean käden peukalon ja etusormen välissä hänellä oli erottuva arpi, jonka saattoi olla peräisin, vaikka ruuanlaitossa tapahtuneesta vahingosta. Arpi teki hänestä vielä kiinnostavamman. Halusin suudella, silittää hellästi, hyväillä hänen molempia suloisia käsiään ja pitää niitä omissani. Imaami jatkoi rukousta edessämme. Miehet polvistuivat ja laskivat hitaasti päänsä kohti maata. Kun me naiset nousimme seisomaan, hipaisi hän nopeasti kättäni. Hätkähdin ja yhtäkkiä tunsin punan nousevan kasvoilleni. Hän kääntyi ja katsoi minua pikaisesti suoraan silmiin ennen kuin käänsimme katseemme alas. Sitä kuinka pitkä jumalanpalvelus oli en pysty jälkikäteen sanomaan. Kykenin vain ajattelemaan imaamin tytärtä vieressäni. Miltä hän näytti huntunsa alla? Pitikö hän minusta?